Verkkosivujen saavutettavuus palvelee kaikkia

03.05.2019 0

Ainakin tamperelaiset tietävät, mikä on rotvalli; muualla Suomessa sitä kai kutsutaan vain kadun reunakivetykseksi. Suojatien korkeasta rotvallista on mahdotonta rullailla yli pyörätuolilla, mutta sama reuna kampittaa myös hajamielisen tekstaajan, vanhuksen ja hilpeän humalaisen. Erityisryhmille madallettu kadun reuna on välttämättömyys ja ihmisoikeuskysymys, mutta siitä hyötyvät kaikki. Verkkosivujen saavutettavuudessa on kyse samankaltaisesta ilmiöstä.

Web Designerina olen tottunut tarkkailemaan trendejä ja ilmiöitä. Usein kyse on melko pinnallisista asioista: perusvärit tekevät paluuta ja kuvitus elää uudelleen 90-lukua. Juuri nyt kuumin peruna on kuitenkin saavutettavuus, ja se on aivan eri tärkeysluokan asia.

Verkkosivujen saavutettavuus tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin esteettömyys fyysisessä ympäristössä. Kumpikaan ei ole ratkaistavissa yhdellä tempulla – rampilla tai kontrastinapilla. Sen sijaan kyse on moniulotteisesta asiasta, joka on hyvä purkaa osiin ennen rakentamista.

Miksi verkkosivujen tulisi olla saavutettavia?

Se on reilua

Internet kuuluu kaikille. Yhteiskunta on yhteinen ja internet on sen kiinteä osa.

Yhteensä saavutettavia palveluita välttämättömästi tarvitsevia on arviolta noin 15-20 % väestöstä. Kyseessä on siis suuri joukko asiakkaita, kuluttajia ja yhteistyötahoja. Väestön ikääntyessä tämän ryhmän arvellaan kasvavan.

Saavutettavuus on kannattavaa ja näkyvää

Saavutettavia palveluita tarvitsevien lisäksi kuka tahansa voi tietyssä tilanteessa tarvita niitä. Aistit, hahmottaminen ja keskittyminen voivat häiriintyä väsyneenä, kirkkaassa auringonpaisteessa tai ruuhkabussissa. Eivätkä ne ole terävimmillään humaltuneenakaan. Nettishoppailu alkoholin vaikutuksen alaisena on muuten miljoonabisnestä, joten sitäkään ei kannata jättää huomiotta.

Verkkosivuille saapuvista asiakkaista kannattaa karkottaa pois pyöreä nolla. Saavutettava toteutus takaa, että kukaan ei ainakaan poistu, koska ei pystynyt käyttämään sivua.

Google ei julkaise täysin tarkkaa tietoa hakutulosten kriteereistä edes partnereilleen. Varmaa on kuitenkin se, että saavutettavuus tulee lisääntyvissä määrin olemaan tärkeä osa myös hakukonenäkyvyyttä. Oikein tehdyt verkkosivut hyvällä sisällöllä ovat tulevaisuudessa hakutulosten kärkipäässä.

Laki velvoittaa

WCAG, saavutettavuusdirektiivi, EN301549, W3C…

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta astui voimaan joulukuussa 2016. Tätä ns. saavutettavuusdirektiiviä aletaan soveltaa EU:n jäsenmaissa 23.9.2019 lähtien kaikkien 23.9.2018 tai sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen ja 23.9.2020 lähtien ennen 23.9.2018 julkaistujen sivustojen osalta.

Käytännössä direktiivi velvoittaa, että kaikkien julkisen sektorin elinten verkkosivujen, mobiilisovellusten sekä internetissä saatavilla olevien pöytäkirjojen sekä tiedostojen on oltava saavutettavia viimeistään syyskuuhun 2020 mennessä. Vaikka direktiivi koskee periaatteessa vain julkista sektoria, EU-komissio neuvoo jäsenvaltioitaan ulottamaan sen vaatimukset kaikkiin yleishyödyllisiin palveluihin, joita ovat muun muassa lastenhoito, terveyspalvelut, liikennepalvelut ja viestintäpalvelut. Suomessa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta toteuttaa direktiivin vaatimukset.

Suomen lain sekä saavutettavuusdirektiivin saavutettavuusvaatimukset viittaavat eurooppalaiseen ICT-hankintoja koskevaan standardiin (EN 301 549), joka pohjautuu vuorostaan sisällöltään kansainväliseen WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) -ohjeistukseen. WCAG-ohjeistuksen laatineen W3C-yhteisön nykyisenä johtajana toimii sen perustaja Tim Berners-Lee, joka meni aikanaan keksimään koko WWW:n. WCAG-ohjeistuksen kriteeristö on se tärkein käsikirja saavutettavuuden standardeista ja siitä, miten ne voi täyttää.

Saavutettavuus on hyvä yleiskriteeri

"Hyvä" ei ole varsinaisesti mielipidekysymys. Internetin käyttötavoista on ehditty kerätä dataa jo pitkään ja viestintä suurempana kokonaisuutena on varsin tutkittu juttu. Se, mikä on subjektiivisesti hyvää yksittäisen ihmisen mielestä, ei välttämättä ole sitä suuria joukkoja tarkastellessa. Hyvä uutinen on, että saavutettavuuden kriteerit näyttäisivät menevän paljolti yksiin viestinnän ja estetiikan lainalaisuuksien kanssa.

Saavutettavalla sisällöllä on selkeä rytmi jo käytännön vaatimusten vuoksi ja samat vaatimukset liikuttavat verkkosivujen estetiikkaa pykälän verran klassisempaan suuntaan. Muutama erikoisin sivustotrendi joudutaan ehkä uhraamaan saavutettavuuden vuoksi, mutta luultavasti ihmiskunta pärjää ilman toisintoa 2000-luvun alun välkkyvistä painikkeista.

Millainen on saavutettava verkkosivu?

Se noudattaa saavutettavuusdirektiiviä

WCAG-ohjeistuksen saavutettavuuskriteeristö kertoo kaiken tarpeellisen verkkosivujen saavutettavuusvaatimuksista, mutta hiukan teknisesti ja seikkaperäisesti. Tässä pikku paketissa tärkeimmät poiminnat ohjeistuksesta:

Verkkosivun pitää olla havaittava

  • Verkkosivun sisältö pitää olla saatavilla ilman, että sen pystyy kokonaisuudessaan näkemään, tai se on oltava luettavissa lukulaitteella oleellisilta osin.
  • Lukulaitteita varten kuviin lisätään tekstikuvaus, joka kertoo, mitä kuvassa on. Tämä on mannaa myös hakukonenäkyvyydelle, sillä kuvan vaihtoehtoinen teksti näkyy myös sanahauissa.
  • Videoissa ja äänessä on tekstitykset
  • Värikontrastit ovat riittävällä tasolla
  • Sivuston kokoa pystyy muuttamaan
  • Sisältö on selkeästi ryhmiteltyä

Verkkosivu on hallittava

  • Sivustolla voi navigoida näppäimistöllä tai osoitinlaitteella
  • Käyttäjällä on tarpeeksi aikaa reagoida sisältöön
  • Sivuilla ei ole sairaskohtauksia aiheuttavaa välkettä
  • Näppäimistöllä tai puheella navigointia on helpotettu oikopoluin

Verkkosivu on ymmärrettävä

  • Teksti on luettavaa ja ymmärrettävää
  • Sisältö on ennakoitavaa. Navigointi ja tärkeimmät valinnat pysyvät samana läpi sisällön.
  • Käyttäjää autetaan välttämään ja korjaamaan virheitä. Tekstikentät ilmoittavat esimerkiksi selkeästi, onko niiden täyttäminen välttämätöntä.

Verkkosivu on vakaa

  • Tekninen rakenne ja toteutus on hyvä
  • Sisältö on yhteensopivaa monenlaisten laitteiden kanssa

Verkkosivujen saavutettavuus on huomioitu ISYYn:n sivuilla monin eri tavoin. Sivujen värikontrastia ja tekstin kokoa on helppo muuttaa muun muassa sivujen yläreunassa olevan päävalikon kautta.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ISYY:n verkkosivuilla saavutettavuus on huomioitu monin eri tavoin. Sivuston värikontrastia sekä tekstikokoa on esimerkiksi helppo muokata sivuston ylävalikon painikkeiden avulla. 

Se on ennakoitava ja selkeä

WCAG-ohjeistus on toki tärkeä ja ajankohtainen, mutta se ei kata saavutettavuuden kaikkia kulmia. Internet on maailmanhistoriassa vielä nuori ilmiö, mutta tietyt asiat ovat alkaneet yhdenmukaistumaan verkkosivuilla. Jos pyritään saavutettavuuteen, käyttäjää ei kannata hämätä millään itsetarkoituksellisen kekseliäällä ratkaisulla. Kielivalinnan ja navigaation on pääsääntöisesti syytä löytyä sieltä, mistä yleensäkin.

Selkeyteen vaikuttavat rakenteellisten ratkaisujen lisäksi kaikki sisällön osat. Alakohtainen jargoni tai kapulakieli eivät paranna saavutettavuutta – eivätkä toisaalta myöskään lisää myyntiä tai hyvää mieltä. Tekstin ei tarvitse olla selkokieltä, mutta lauserakenteiden tulisi olla selkeitä ja kielen täsmällistä.

Visuaalisuus on verkkosivulla tärkeää ja näyttävät kuvat voivat olla hyvä aloitus sivustolle. Sen sijaan sinne tänne ripotellut täytekuvat eivät kerro kenellekään mitään ja haittaavat toisaalta käyttökokemusta.

Tärkeää kaikessa sisällössä on sen tarkoituksenmukaisuus ja informaation rytmitys.

Miten teen verkkosivustani saavutettavan?

Tee sisällölle kevätsiivous

Tarkista, että tekstisisältö on helposti ymmärrettävää. Korjaa monimutkaiset lauseet. Varmista, että painikkeiden tekstit kertovat, mitä niitä painaessa tapahtuu. Ryhmittele sisältö lyhyempiin kokonaisuuksiin.

Siivoa pois kuvat, joissa teksti on osana kuvaa tai varmista, että sama teksti löytyy kuvan tiedoista. Katso kuvia kriittisellä silmällä. Ovatko ne kaikki tarpeellisia sisällöllisistä tai edes tunnelmaa luovista syistä vai tukkivatko ne vain maisemaa?

Lisää videoihin tekstitys tai transkriptio. Se palvelee ensisijaisesti kuulovammaisia, mutta myös ketä tahansa, joka ei muistanut ottaa kuulokkeita mukaan ja haluaisi katsoa videon vaikkapa avotoimistossa.

Teetä suunnittelutyö alan ammattilaisilla

Verkkosivujen suunnittelijan tehtävä on tietää resepti onnistuneen ja saavutettavan sivuston takana. Sen, miten verkkosivun käyttökokemus muotoillaan, ei pitäisi olla subjektiivisen mielipiteen varassa. Suunnittelun ammattilainen pohjaa päätöksensä paitsi koulutukseensa ja ammattitaitoonsa, myös esimerkiksi käyttäjädataan, lakiin sekä tilastoihin – ja on toki perillä myös trendeistä.

Designerilla on paljon työkaluja saavutettavuuden suunnitteluun. Suunnittelijan tietämys saavutettavuudesta ja toimivuudesta on koulutuksen ja kokemuksen tuomaa, mutta tietyissä asioissa on onneksi myös aikaa säästäviä oikopolkuja. Kontrasti ei saavutettavuuskriteerinä nojaa fiilikseen vaan tässä mennään ihan matematiikalla. Maaginen luku on 4,5:1 ja se kertoo tekstin ja taustan välisen valöörieron. Tämän tarkistamiseen on olemassa monenlaisia työkaluja niin netissä kuin suunnittelutyökaluihin integroitunakin. Lisäksi suunnitteluun on saatavilla näkövammoja simuloivia ohjelmia, jotka näyttävät designin värisokeutta mallintaen.

Esimerkki siitä, miten punaiset värit näkyvät puna-vihersokealle

Esimerkkikuva simuloituna puna-vihersokeuden vaikeammalla muodolla. (Copyright Elisa Raittila, samoin artikkelin header-kuva)

Suunnitteletko verkkosivu-uudistusta käytettävyyden tiimoilta? Me Lianalla varmistamme, että verkkosivusi saavat saavutettavan muodon ja sinä saat työkalut sisällön tehokkaaseen hallintaan. Design-tiimimme suunnittelee sivujen visuaalisen ulkonäön ja käyttökokemuksen, saavutettavuuden kriteerit huomioon ottaen. Rakennusvaiheessa sivusto saadaan tottelemaan hiiren lisäksi näppäimistöä ja skaalaamaan tekstiä suuremmaksi sisältöä hajoamatta.

Kommentointi