Sosiaalisen median käyttö herättää monessa organisaatiossa ristiriitaisia tunteita. Vaikka somea pidetään usein tärkeänä viestintäkeinona ja asiakaspalvelukanavana, on sen käytölle vaikea löytää tarpeeksi resursseja. Kun töitä on paljon ja aikaa vähän, on some juurikin se viestinnän osa-alue, josta on helppo tinkiä.
Miten omaa työaikaa olisi sitten järkevintä käyttää somessa? Entä mihin asioihin organisaatioiden tulisi panostaa some-viestinnässään? Halusimme saada aiheeseen some-asiantuntijan näkemyksen, joten juttelimme aiheesta sosiaalisen median kouluttajana toimivan Piritta Seppälän eli Viestintä-Piritan kanssa.
Somen 50-50 -malli
Piritta kannustaa organisaatioita keskittymään somessa ennen kaikkea kahteen osa-alueeseen: kuuntelemiseen ja osallistumiseen. Vuorovaikutusta korostavissa kanavissa kuten Twitterissä, Instagramissa ja Periscopessa some-viestintää olisi Piritan mukaan hyvä lähestyä 50-50 -mallin mukaisesti: omasta tekemisestä puolet kannattaa käyttää tiedon jakamiseen ja toinen puoli keskusteluiden seuraamiseen ja niihin osallistumiseen. Varsin monessa organisaatiossa kaikki panokset käytetään tällä hetkellä omien sisältöjen esille tuomiseen sen sijaan, että aikaa jaettaisiin myös muille tärkeille toiminnoille.
Yksipuolisen tiedottamisen sijaan somessa olisi tärkeää etsiä oman toiminnan kannalta merkityksellisiä aiheita ja keskusteluita ja reagoida niihin. Mutta mikä ratkaisuksi? Kuinka muuttaa organisaation some-viestinnän suuntaa enemmän osallistuvaksi?
Kokosimme listan niistä teemoista, joihin organisaatioiden olisi hyvä kiinnittää huomiota jos ja kun ne haluavat muuttaa omaa somen käyttöään vuorovaikutteisemmaksi.
Liikkeelle uudella asenteella
Usein ensimmäinen askel muutosprosessissa on asennemuutos. On ymmärrettävä, että sosiaalinen media on nimensä mukaisesti sosiaalinen viestintäkanavana, jossa menestyminen vaatii tiivistä läsnäoloa ja yhteydenpitoa toisiin viestijöihin. Oman asenteen muuttaminen on usein vaikeaa, sillä olemme tottuneet toimimaan tietyllä tavalla ja vanhoista rutiineista on hankala päästä eroon. Siksi muutoksen onkin lähdettävä korvien välistä.
Päämäärät selville
Keskusteluiden seurannalle ja niihin osallistumiselle on hyvä määrittää selkeät päämäärät: mitä omalla toiminnalla halutaan saavuttaa ja mikä on se tavoitetila, johon halutaan päästä? Halutaanko organisaation näkyvyyttä kasvattaa vai vahvistaa asemaa oman alan kantaaottavana asiantuntijana? Onko puolivuotistavoitteena esimerkiksi oman alan asiantuntijoiden seuraaminen päivittäin ja organisaatiolle merkityksellisten asioiden kommentoiminen kahdesti viikossa?
Työkalut ajan tasalle
Hastagien ja keskusteluryhmien seuraaminen ei ole ainut tapa pysyä kärryillä siitä, mistä somessa puhutaan. Sosiaalisen median seurantapalvelu tarjoaa astetta tehokkaamman tavan seurata niitä some-keskusteluita, joita ei ole merkitty hashtagein. Seurantapalvelu hakee keskusteluja ja yksittäisiä kommentteja ennalta määrättyjen hakusanojen perusteella ja ilmoittaa osumista sähköpostitse. Sähköpostikoosteista on helppo poimia itseä kiinnostavat teemat, seurata millaista sisältöä muut jakavat sekä mitata vaikkapa oman tapahtuman aikaansaaman some-keskustelun vilkkautta.
Rentoutta keskusteluihin
Keskusteluihin osallistuminen organisaation tilin kautta tuottaa monelle päänvaivaa. Monesti postauksia mietitään liikaa ja liian kauan. Tämä johtuu usein siitä, että ei olla varmoja siitä, millä äänensävyllä ja tyylillä oman organisaation puolesta pitäisi puhua. Vaikka some-viestinnässä pitää muistaa olla asiallinen, on myös rentous tärkeää. Asioita ja kommentteja ei kannata ottaa liian vakavasti.
Haluaisitko nähdä, miten sosiaalisen median seuranta toimii käytännössä?
Ota asiantuntijoihimme yhteyttä ja pyydä heidät käymään ja esittelemään palvelua.
Kommentti
Kommentit
Ei kommentteja